Viime viikko meni siis sairastellessa, Nipsu ja Fanni viettivät aikaa kanssani sohvalla ja sängyssä. Jonkin verran pysty pitämään Nipsua ja Vilia päivisin ulkosalla.
Alf oli torstaina tikkien poistossa ja ilta menikin sitten ihan tokkurassa. Anssi muisti edellisen tikkien poiston sen verran hyvin, että nyt Alf oli suosiolla rauhoitettu. Ihan kuin sillä olisi käyetty eri rauhoitusainetta, koska Kimin mukaan Alf on "nukahtanut" suht pian, eikä 30-60min tappelun jälkeen niinkuin yleensä. Koiralle oli annettu heräte, mutta silti Alf oli ihan tokkurassa kotiin tullessaan. Lisäksi Alf näki ja kuuli "omiansa" ja tunki syliin nukkumaan. Tämä on siis meillä täysin poikkeavaan käytöstä, sillä yleensä rauhoituksesta ei ole tietoakaan kun kotiin päästään..
Perjantaina otin muutaman kuvan koirista pihalla, kun oli niin upea sää. Vastahan olin 5 päivää maannut päivät sisällä.

Huom. Nipsun nenänpää..

Vili passipaikallaan

 

Perheen belgialaiset: pystykorva ja lurppakorva mallit

Perjantaina menin illaksi kouluun, katsomaan mitä siellä olisi tarjolla: aiheena itsensä johtaminen.
Lauantai päivä meni myös koulussa ja Kim oli töissä ja pelissä. Illan kunnostauduin taas sohvalla lukien Nipsun ja Fannin kanssa. Fanni on ollut loistavaa sairastusseuraa. Heti, kun se näkee, että alan laittamaan Nalle Puh-vilttiä päälleni sohvalla, niin Fannin on mun päällä kirjan ja naaman välissä. Siinä hetken pyörittyään pikku neiti käy mahan päälle nukkumaan ja Nipsu tulee jalkoihin. Pojat eivät oikein tunnu ymmärtävän näitä naisten rentoutumiskuvioita..

 

Sunnuntaina olikin sitten taas oikein ohjelmaa! Kim teki aamun puita pihalla ja minä siivosin sisällä. Puolelta päivin vieraat jo tulikin eli Nepu ja Jaana Kuopiosta. Nepu on siis Nipsun pennuista se ainoa tyttö eli neiti Punainen. Nipsu ei oikein pennustaan välittänyt, kun se kerran tunki hänen reviirilleen. Vilin mielestä Nepu oli ihan ok, Max kävi haistamassa ja irvistämässä, Alf juoksi päiten ja pelästytti haukahtamalla tuttuun tyyliinsä. Onneksi Nepu ei ottanut itseensä saamastaan kohtelusta! En itse heti tajunnut miksi Nipsu oli niin yrmeä Nepua kohtaan kun Väbälle ja Onnille se ei ole ollut, mutta sitten tajusin, että nehän on aina nähnyt "puoluteettomalla" maaperällä. Lopulta Nipsu pääse aidan ULKOPUOLELLA Nepua katsomaan ja kas, tilannehan oli toinen. Nyt olisi voitu jo leikkiä!
Katsottiin Jaanan kanssa jonkin verran turkki asioita, kun Kuopiosta ei ole löytynyt trimmaajaa Airikselle (???). Näytin hieman Nipsulla touhua ja sitten "siistittiin" myös Nepun turkkia. Nepu oli ihan äitinsä kopio turkkia lukuunottamatta, Nipsulla ei ole koskaan ollut noin paljon karvaa!
Välillä käytiin linnalla morjenstamassa Onni-veljeä ja siellähän pennut juoksivat ja telmimät jonkun aikaa. Onnilla alkoi olla jo miesjutut mielessä ja ilmiselvästi yritettiin käyttää siskoa hyväksi. Onnilla oli myös hieman "kukkoilun ainesta" touhussa mukana, mutta sitkeästi Nepu piti puoliansa.
Nepu alkoi olla jo aika väsynyt, kun päästiin meille takaisin, pikkukaveri oli täydessä unessa auton perässä.. Juotiin vielä kahvit ja siistittiin Nepun turkkia ja viiden aikoihin Jaana lähti jatkamaan matkaa. Olipa kiva nähdä, kiitos Jaana ja Nepu visiitistä! Jaana lupasi laittaa kuvia visiitistä..
Maanantaina uskaltauduin jo töihin, mikä taisi kyllä olla virhe.. Iltapäivällä olo oli jo aikas huono ja kotona mittasin lämpöä ja eikös se kivunnut kuume-rajan yläpuolelle. Meillä piti olla kasvohoitoilta, mutta onneksi tuli muutama peruuntuminen, kun itsekin oli kipeä. Iltamat siirrettiin siis keskiviikolle.. Kati poikkesi kuitenkin kyläilemään ja makoili hetken aikaa Fanni sylissään meidän olohuoneen sohvalla, kun tein hänelle rentouttavaa kasvohoitoa. Illalla poikkesin vielä pikaseen Jaanalla ja lopulta päätin, että turha mennä tässä kunnossa töihin!
Tiistai meni siis taas kerran Fannin ja Nipsun kanssa sohvalla lukien..
Fanni on kyllä hassun hauska pikkuotus! Ei sitä kissaa ottaessaan olisi kaikkea osannut odottaa! Lakanoiden vaihto tai ylipäätänsä sängyn petaus on Fannin lempipuuhaa, silloin pitää säntäillä ympäri makuuhuonetta välillä käyden peiton alla ja päällä. Lisäksi meidän sisustuslammas Bää on joutunut Fanni-griminaalin uhriksi. Fanni repii Bäästä villaa ja yrittää syödä ne! Toivottavasti Bää on vielä vuoden päästäkin kunnossa! Nyt on alkanut kuviin tulla myös aamuherätykset. jos Fanni on saanut nukkua yön peiton alla, niin sitten herätystä ei tule, mutta jos se on nukkunut omassa sängyssään, niin viimeistään kuudelta alkaa järkyttävä huuto kun neiti kävelee makuuhuoneeseen (miksiköhän sitäkään matkaa ei voi tehdä hiljaa?) ja hiljenee sen jälkeen kun on kävellyt molempien PÄÄLTÄ keskelle sänkyä patsastelemaan. Ai kun ihanaa! Jopa Nipsukin välillä mulkoilee Fannia tämän shown aikana..
Sitten se WC-paperi! Mikä onkaan ihanampaa kuin ottaa rullan päästä kiinni ja tyhjentää se lattialle tai vetää ympäri asuntoa! Ja pakkohan siitä on aina syödä osa.. Talouspaperirullaa ei saa ollenkaan niin hyvin avattua, joten sitä on helpompi tyytyä vain syömään!

 

 

Tää oli hieno tilanne! Kim yrittää kuvata lintulaudalla ollut "ylensyönyttä" tilheä  niinkuin hän itse lintua nimitti (närhi oli siis kyseessä..) ja Fanni yritti Kimin avustuksella hypätä verhoihin. Ei kestänyt kauaa, kun neiti oli lattialla kolinan kanssa..